Usein kysytyt kysymykset - Oulun Vesi - Oulun kaupunki

FAQ eli hankkeesta USEIN KYSYTTYÄ

Vastauksia useimmiten hankkeesta esitettyihin kysymyksiin:

HANKKEEN TOTEUTUS

Kuinka nopeasti suunnitelma saadaan toimimaan ja kriisivalmius varmistettua?

  • Näillä näkymin varavesijärjestelmä on toiminnassa aikaisintaan vuonna 2023.

 
Kuka saa pohjavettä, kuka pintavettä?

  • Pohjavesi sekoitetaan pintaveteen, eli kaikki hyötyvät hankkeesta.


Kuka vastaa seurauksista, jos jotain menee pieleen?

  • Luvan hakija, eli Oulun Vesi.


Kenelle pohjavesi kuuluu? Eikö pohjavesi kuulu maanomistajalle?

  • Lain mukaan alueen omistajalla on oikeus ottaa vettä omien kiinteistöjensä tarpeisiin. Omistaja ei kuitenkaan voi yksin määrätä kiinteistöllä sijaitsevan pohjaveden käytöstä. Maanomistaja saa vedenottamoalueesta korvauksen.

 
Miten pohjaveden otto näkyy maisemassa?

  • Vedenottamoalueet ovat noin hehtaarin suuruisia alueita. Vedenottamon aidattava alue on kokoluokkaa 50 m x 50 m, jonne rakennetaan pääosin maanpinnan alapuolelle sijoittuvat kaivorakenteet. Vedenottamorakenteiden vaikutus maisemaan on siis pieni. Maanomistaja saa vedenottamoalueesta korvauksen.

 
Miten Oulu voi ottaa muiden kuntien alueelta vettä?

  • Vesilain mukaan vettä voi ottaa toisen kunnan alueelta.

 

Eikö pohjavettä voisi ottaa vain kriisitilanteessa?​

  • Jotta pohjavesijärjestelmä toimisi kriisitilanteessa, sen pitää olla jatkuvassa käytössä. Jos vettä ei juoksuteta, putkistoon alkaa ilmaantumaan bakteereja ja epäpuhtauksia, ja voi mennä viikkoja saada vedenjakelu toimimaan. Lisäksi jos vedenottojärjestelmä rakennetaan, kaikki vähenemä pintaveden käytössä alentaa vedenpuhdistuksen tarvetta ja tästä syntyvää ympäristökuorimitusta, kemikaalien ja energian käyttöä.

 
Paljonko tämä kaikki maksaa?

  • Hankkeen investointiarvio on noin 49 miljoonaa euroa. Kustannukset siirtyvät Oulun Veden asiakkaiden laskuun, eli hanketta ei rahoiteta kaupungin budjetista. Keskimäärin veden hinta tulee nousemaan vuodessa n. 15 euroa / kotitalous. 

 

Miksi varavesijärjestelmän vesi otetaan juuri Viinivaarasta?

  • Näillä alueilla vettä muodostuu paljon ja se on puhdasta – muita yhtä tuottoisia pohjavesialueita ei ole kohtuullisella etäisyydellä Oulusta. Alueet on myös osoitettu maakuntakaavassa mahdollisiksi vedenottoalueiksi. Viimeisessä vaiheessa loppusuoralla oli neljä eri vaihtoehtoa, jotka Oulun yliopisto arvioi monitavoitearvioinnissaan. Oulun kaupunginvaltuuston päätöksellä alueeksi valikoitui Viinivaara-Kälväsvaaran alue.
  • Vuonna 2014 monitavoitearvioinnissa tärkeimmiksi tavoitteiksi nousivat turvallisuus ja luontoon kohdistuvien vaikutusten minimointi. Turvallisuus taataan parhaiten antoisalla ja hyvälaatuisella pohjavedellä, jota Viinivaara edustaa.

 ​YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Mitä vaikutuksia vedenotolla on ympäristöön?

  • Vedenotto alentaa pohjavedenpinnan tasoa siten, että vaikutus on suurin lähellä vedenottamoa. Pohjavedenpinnan tason aleneminen puolestaan vähentää pohjavesialueelta ympäristöön ja pintavesiin purkautuvan veden määrää. Tämä vaikutus voi näkyä lähteissä ja pohjavesialueen lähistöllä pintavesissä.

    Pohjavedenoton vaikutus näkyy pintavesissä ensisijassa veden virtaaman pienenemisenä.

    Koska pintavesi ja pohjavesi ovat laadultaan erilaisia, on pohjaveden vähentymisellä vaikutusta myös pintavesien laatuun. Pintavesien laadun muutoksella voi olla vaikutusta lajeille, jotka ovat herkkiä ympäristön muutokselle.

Kuka määrittää seurannan ja sen, missä määrin ympäristöön saa tulla vaikutuksia?

  • Vedenhankintaan täytyy saada vesilain mukainen lupa ja luvan saamiseksi hankkeen täytyy täyttää vesilaissa asetetut ehdot. Vesilaissa asetetaan myös velvoitteet seurannalle ja tarkkailulle. Käytännössä luvan antaa AVI ja ELY valvoo sen toteuttamista.


Paljonko ympäristöön saa tulla vaikutuksia?

  • Pohjavedenoton vaikutukset arvioidaan monesta eri näkökulmasta lupaprosessissa. Viime kädessä lupaviranomainen (AVI) määrittää tälle reunaehdot.


Miten voi tietää, missä määrin luontoa tuhoutuu?

  • Lupaprosessia varten on tehty useita selvityksiä, joissa on tarkasteltu pohjavedenoton vaikutuksia ympäristöön. Alueella on mm. seurattu pohjavesipintojen vaihtelua 15 vuoden ajan. Selvityksissä on kyettävä arvioimaan riittävällä varmuudella, ettei suojeltuja luontotyyppejä tai lajeja saa heikentää merkittävästi.

    Oulun Vedellä on velvollisuus seurata pitkäjänteisesti vedenoton vaikutuksia pohjavesialueella sekä lähialueella keskeisten luontoarvojen osalta. 

    Luonnon ekosysteemit ovat kuitenkin monimutkaisia ja lisäksi ilmastonmuutos tuo epävarmuutta pitkällä ajalla tapahtuvaan tarkasteluun. Varavesihankkeen Natura-arvioinneissa on käsitelty myös näitä selvityksiin ja arviointeihin liittyviä epävarmuuksia.

 
Jos pohjavettä voidaan ottaa myös vähemmän, miksi sitä ei alun perin pidetä tässä määrässä?

  • Mitä vähemmän pohjavettä käytetään, sitä enemmän joudutaan käyttämään pintavettä ja kemikaaleja ja energiaa sen puhdistamiseen. Hankkeen kannattavuus  huononee ja syntyy suurempi ympäristökuormitus. Pohjavesi on uusiutuva luonnonvara ja Viinivaaran ja Kälväsvaaran alueella sitä muodostuu normaalioloissa enemmän kuin mitä vettä otetaan käyttöön.

 
Tuhoaako hanke Natura-alueet?

  • Hanke ei tuhoa Natura-alueita, mutta sillä saattaa olla paikallisia kohtuullisia vaikutuksia yksittäisiin luontoarvoihin. Vaikutuksista Natura-alueisiin on tehty kattavat arvioinnit.

 
Miten käy alueen kalastukselle?

  • Hanke ei lisää kuormitusta vesistöön. Vesistövaikutukset rajoittuvat virtaaman vähäiseen pienenemiseen. Hankkeella ei ole vaikutusta Nuorittajoen tai Kiiminkijoen kalastukseen.

 
Eikö EU ole määrännyt, että pintavesien tilaa ei saa heikentää millään perusteella?

  • Vesipuitedirektiivin mukaan pintavesien erinomaista tai hyvää tilaa ei saa heikentää. Hanke ei vaikuta vesistöjen tilaluokituksiin.   

​​VAIHTOEHTOISET RATKAISUT

Oulun alueella on pohjavesialueita, joille on olemassa luvat vedenottoon. Miksi emme käytä niitä? 

  • Luvat on myönnetty 1970- ja 1980-luvuilla suurille vedenottomäärille. Käytäntö on osoittanut, ettei näiltä alueilta todellisuudessa saada luvan mukaista määrää laadukasta pohjavettä. Kun vettä otetaan näiltä alueilta enemmän, nousevat veden rauta- ja mangaanipitoisuudet merkittävästi eli veden laatu heikkenee.

 
Miksi kaksoisputkijärjestelmää ei kehitetä? Eikö pohjavesi kannattaisi jättää juomavedeksi?

  • Tätä on kokeiltu maailmalla, mutta järjestelmissä on useita sekä teknisiin ratkaisuihin sekä kustannuksiin liittyviä haasteita. Suomen tasoisilla vesimaksuilla ei ole mahdollista rakentaa kaksoisputkijärjestelmää.

 
Eikö pintaveden ottaminen esim. Iijoesta ole vaihtoehto varavesiongelmaan?

  • Yhtenä vaihtoehtona tarkasteltiin varaveden ottamista Iijoesta, mutta kriisivalmiuden kannalta tämä vaihtoehto ei ole toivottava. Pohja- ja pintaveden yhdistelmä on kriisitilanteisiin varautumisen kannalta varmin ratkaisu.

 
Miksi ei tehdä yhteistyötä ja tuoda varavettä katastrofitilanteessa vaikka Kempeleestä, Limingasta tai Muhokselta?

  • Naapurikuntien mahdollisuudet toimittaa varavettä on selvitetty. Oulun poikkeustilanteen vedentarve on niin suuri, ettei naapurilaitosten kapasiteetti riitä.

 
Miksi ei voida tehdä pohjavesipisteitä asukkaille?

  • Tämä ei ratkaise varavesiasiaa eikä valtio hyväksy tätä ratkaisua kriisitilanteeseen varautumisena.


​KRIISIVALMIUDEN TURVAAMINEN

Voivatko putkistot saastua? Voiko olla, ettei mikään ratkaisu lopulta toimi kriisitilanteessa?

  • Vesijohtoverkosto voi saastua. Mutta se että vettä hankitaan eri lähteistä pienentää riskiä ja parantaa verkoston huuhtelumahdollisuuksia.