Vedentuotanto

Oulun Vedellä on kaksi talousveden valmistamiseen tarkoitettua pintavesilaitosta; Hintan ja Kurkelanrannan vedenpuhdistamot. Ne ottavat raakavetensä Oulujoesta ja valmistavat siitä talousvettä kanta-Oulun alueella asuville oululaisille. Vedenpuhdistamoiden puhdistusprosessit käsittävät epäpuhtauksien saostamisen rautapohjaisella saostuskemikaalilla, flotaatioselkeytyksen, hiekkasuodatuksen, otsonoinnin, aktiivihiilisuodatuksen, desinfioinnin ja jälkikemikaloinnin.

Kurkelanrannan laitoksella on lisäksi UV-desinfiointi. Vuonna 2019 pintavesilaitoksille pumpattiin raakavettä talousveden valmistukseen yhteensä 10 415 659 m³, mikä on keskimäärin 28 543 m³ vuorokaudessa. Vastaavasti kanta-Oulun vesijohtoverkostoon pumpattiin puhdistettua talousvettä noin 26 767 m³ vuorokaudessa, mikä on 9 767 323 m³ vuodessa. Pintavesilaitosten lisäksi Oulun Vedellä on talousveden valmistamiseen tarkoitettuja pohjavedenottamoita Oulunsalon, Haukiputaan, Kiimingin, Ylikiimingin ja Yli-Iin suuralueilla sekä Hangaskankaalla. Vuoden 2019 aikana pumpattiin em. pohjavesialueilta vettä kuluttajille yhteensä 2 832 997 m³, joka on 7 762 m³ vuorokaudessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) uudistui 27.10.2017. Uudistuksella saatettiin kansallisesti voimaan juomavesidirektiivin (neuvoston direktiivi 98/83/EY) liitteiden II ja III muutokset. Valviran uudistamaan talousvesiasetuksen soveltamisohjeeseen on koottu yhdenmukaisen valtakunnallisen valvonnan kannalta tarpeellisia ohjeita. Talousvesiasetuksen soveltamisohjeessa on kolme osaa, joissa käsitellään talousvettä koskevia säädöksiä, talousvesiasetuksen säännöskohtaista soveltamista ja enimmäisarvojen perusteita. Uusi asetus antaa talousveden valvontaan lisää joustavuutta, mutta edellyttää myös ottamaan talousveden laadun säännöllisessä valvonnassa entistä paremmin huomioon paikalliset veden laatua uhkaavat vaarat. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on myös hyväksyttävä laitoksen tekemä riskinarviointi. Talousvesiasetuksessa edellytetään, että tunnistettujen, laitoksen kannalta mahdollisten vaarojen riskit arvioidaan ja hallintokeinot huomioidaan omavalvonnassa.

Oulun Vesi on kartoittanut riskit valuma-alueelta kuluttajan hanaan saakka WSP-riskinhallintatyökalun avulla. Oulun Veden tekemä WSP-riskinarviointi on hyväksytty 7.2.2019 Oulun seudun ympäristötoimen terveydensuojelutarkastajan toimesta. Arviointia ja toimenpideohjelmaa päivitetään aina tarpeen mukaan, jotta se pysyy ajan tasalla. Riskinarvioinnin muutokset, päivitykset ja toimenpideohjelma tarkastetaan terveydensuojeluviranomaisen tarkastusten yhteydessä. Oulun Vedellä on käytössä Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan 27.2.2019 hyväksymä talousveden valvontatutkimusohjelma vuosille 2019 – 2023. Valvontatutkimusohjelmassa on huomioitu myös riskinarviointi.

Pintavesilaitoksilla raakavetenä käytettävän Oulujoen vedenlaatua seurattiin vuosille 2015 – 2019 laaditun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymän laaduntarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma noudatti valtioneuvoston päätöksessään nro 366/1994 esittämää tarkkailuvaatimusta. Em. valtioneuvoston päätös on sittemmin kumottu ja jatkossa raakaveden laatuseuranta tehdään talousvesiasetuksen vaatimusten mukaisesti laitoskohtaisesti määriteltävien ja raakaveteen kohdistuvien riskien sekä vedenkäsittelyn perusteella. Oulun seudun ympäristötoimi valvoo säännöllisesti verkostoveden laatua em. lakisääteisen talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti ja kaikki siihen liittyvät analyysipalvelut Oulun Vesi ostaa ulkopuolisilta akkreditoiduilta laboratorioilta. Verkostoon pumpatun veden laatu täytti vuonna 2019 talousvesiasetuksen 1352/2015 ja sen muutoksen 683/2017 mukaiset laatuvaatimukset ja -tavoitteet.

Vuonna 2018 käynnistynyt vedentuotannon kehittämissuunnitelma eteni vuonna 2019 kaavavaiheeseen. Suunnitelmassa tarkastellaan laitoksien investointi- ja laajennustarpeet seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena on saada rakennettua Hinttaan täysin uusi laitosyksikkö, jolla voidaan korvata nykyinen vesilaitos sekä tämän jälkeen saneerata molemmat nykyiset pintavesilaitokset. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös pohjaveteen liittyvät varavesijärjestelyt. Päätös uuden laitoksen sijoituspaikasta tehdään Oulun kaupunginvaltuustossa. Valtuutetuille laaditaan kaksi vaihtoehtoista esitystä ja näistä toinen on tarkoitus valita uuden laitoksen ja puhdasvesialtaan sijoituspaikaksi. Yli-Iin kirkonkylän alavesisäiliö saneerattiin täysin vuonna 2019 ja samalla rakennukseen lisättiin mm. sosiaali- ja toimistotilat. Kiimingin Tervajärven alkalointilaitoksen saneeraus alkoi toukokuussa 2019 ja samalla laitokselle rakennetaan uusi 250 m³ alavesisäiliö ja varastorakennus. Saneeraus valmistuu keväällä 2020. Vuoden 2019 aikana rakennettiin myös uudet raakavesikaivot Teeriselän ja Hangas III:n pohjavedenottamoille. Hintassa ja Kurkelanrannassa laitoksien katoilla sijaitsevista aurinkopaneeleista saadaan sähköenergiaa hyödynnettäväksi laitoksien omiin käyttötarpeisiin. Vuonna 2019 paneelit tuottivat sähköä yhteensä 102 230 kWh. Valvomohanketta vietiin eteenpäin liittämällä uusia pohjavesikohteita Cromi-valvomoon. Lisäksi vuodesta 2020 eteenpäin omavalvontalaboratorion tekemien analyysien tulokset ovat myös Cromissa.