Viranomaiskäsittely

Nykytilanne

Viinivaarahankkeen vaikutuksista Olvassuon Natura 2000-alueen luontoon on tehty luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen selvitys. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut lausunnon selvityksestä marraskuussa 2000.

Kiiminkijoen Natura-arviointi on valmistunut keväällä 2002. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut lausunnon Natura-arvioinnista syyskuussa 2002.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut keväällä 2002 ja se on ollut nähtävillä vaikutusalueen kunnissa. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa hankkeesta 28.8.2002.

Pohjavedenottohankkeen yleissuunnitelman tarkentaminen on valmistunut vaihtoehtojen VE 1 ja VE 2 pohjalta kesällä 2003.

Vedenoton vaikutuksista on käyty useita neuvotteluja ympäristöministeriön, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Oulun Veden edustajien kesken vuoden 2007 ja 2008 aikana. Neuvotteluissa sovittujen vedenottoratkaisun muutoksen pohjalta ympäristökeskus on antanut luonnonsuojelulain 65 §:n 2 luvun mukaisen lausunnon täydennyksen 26.2.2008.

LUPAHAKEMUS

Viinivaaran pohjavesihanketta koskeva muutettu vesioikeudellinen lupahakemus jätettiin Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle 15.1.2009.

Oulun Vesi peruu Oulun kaupungin puolesta 15.11.2005 jätetyn hakemuksen ja hakee vesilain mukaisesti hakemuksen liitteissä tarkemmin esitetyllä tavalla

1. Lupaa ottaa pohjavettä yhteensä 32 500 m3 vuorokaudessa yhteensä 32 vedenottamosta, joista 23 kpl sijaitsee Viinivaara - Kälväsvaara alueilla ja 9 kpl Ylikiimingin harjujaksolla Pudasjärven kaupungin, Utajärven kunnan ja Oulun kaupungin alueella

2. Pysyvää käyttöoikeutta hakemussuunnitelman mukaisiin vedenottamoalueisiin.

Hakemusasiakirjoista ilmenevien vesijohtojen rakentamiseen niihin liittyvine rakenteineen toisen omistamalle maalle Pudasjärven kaupungin, Utajärven kunnan, Kiimingin kunnan ja Oulun kaupungin alueilla haetaan lupaa myöhemmin erikseen. Lupaa rakentaa haittojen kompensoimiseksi esitetyt tulva- ja lumiensulamisvesien säännöstelyrakenteet Iso Olvasjärveen ja Vainiosuolle Utajärven kunnan alueella haetaan myöhemmin erikseen sen jälkeen, kun tämän hakemuksen mukainen vedenottolupa-asia on ratkaistu ja kyseisiä rakenteita koskeva yksityiskohtainen suunnittelu on valmistunut.

Hyvistä pintavesilaitosten puhdistustuloksista huolimatta Oulun Veden pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyä pohjaveden käyttöön. Vedenhankinnan varmuuden parantaminen ja poikkeusoloihin varautuminen ovat pohjavesihankkeen tärkeitä lähtökohtia. Viinivaaran pohjaveden käyttöönotto parantaisi ratkaisevasti Oulun kaupungin kriisiajan vedenhankinnan varmuutta. Vaikka pintavesilaitoksia on Oulussa kaksi (Kurkelanrannan ja Hintan vedenpuhdistamot), ne molemmat ottavat raakavetensä Oulujoesta läheltä toisiaan. Tällöin raakavesilähteen mahdollinen saastuminen estäisi molempien laitosten käytön. Hangaskankaan pohjavesialue toimii varavesilähteenä, mutta sen vesimäärän vähyyden takia poikkeusoloissa jouduttaisiin turvautumaan merkittäviin vedenkäytön rajoituksiin.

Viinivaaran pohjaveden käyttöönoton jälkeen toinen nykyisistä pintavesilaitoksista jäisi täysimääräiseksi varajärjestelmäksi. Tämä nostaisi poikkeusolojen valmiuden hyväksyttävälle tasolle.

LUPAPÄÄTÖS

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi Oulun kaupungille luvan pohjaveden ottoon Viinivaara- Kälväsvaaran alueelta ja Ylikiimingin harjujaksolta 25.8.2010. Luvan mukainen otto on 32500 m3/vrk, mikä mahdollistaa Oulun kaupungin siirtymisen Oulujoen pintavedestä turvallisemman pohjaveden käyttöön.

Lupa hakemuksen mukaiselle vedenotolle

Kaupunginhallituksen päätöstä 8.12.2008 §733, noudattaen Oulun Vesi haki Oulun kaupungin puolesta tammikuussa 2009 vesilain mukaista pohjaveden ottolupaa, jonka mukaiselle vedenotolle myönteinen lupapäätös on nyt annettu. Käsittelyratkaisun ja käsittelymaksua koskevan ratkaisun osalta aluehallintoviraston päätös on yksimielinen. Luvan myöntämisedellytysten toteutumisen osalta yksi asian käsittelijöistä on ollut eri mieltä.

Vedenotto tapahtuu 32:sta kaivosta yhdeltätoista erilliseltä pohjavesialueelta. Pohjavesialueilla muodostuvasta luontaisesta pohjavesimäärästä hyödynnetään 50-60% eli tavanomaisen verran. Oulun kaupungin vedentarve voidaan kattaa Viinivaaran pohjavedellä, joka on uusiutuva luonnonvara ja kestävällä tavalla otettuna ei rasita ympäristöä.

Hankkeen ympäristövaikutukset selvitetty tarkkaan

Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitetty tarkasti YVA-selvitysvaiheessa ja lisäksi on tehty Kiiminkijoen ja Olvassuon Natura-arvioinnit, vesistöjen vesitasetarkastelut sekä lukusia muita ympäristöselvityksiä. Vedenotto aiheuttaa yhdeksän luonnontilaisen lähteen muuttumiseen, mihin aluehallintovirasto on päätöksessä myöntänyt poikkeamisluvan. Hankealueen vesistöt ovat osa Kiiminkijoen Natura 2000-aluetta ja alue rajautuu Olvassuon Natura 2000 alueeseen. Luonnon-suojeluviranomaisen lausuntojen mukaan hanke ei vaaranna niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on nimetty Natura-alueiksi. Aluehallintovirasto on yhtynyt tähän arvioon.

Lupaviranomaisen mukaan pohjavedenoton vaikutukset voivat alivirtaamakautena olla Nuorittajoessa ja vedenottoalueen läheisyydessä olevissa ojissa tai puroissa merkittäviä. Lupapäätöksessä todetaan, että alivirtaamakaudella tapahtuva Nuorittajoen virtaaman väheneminen ei käytännössä muuta vesimaisemaa, vaikka se pitkän ajan virtaamahavainnoissa saattaa näkyä. Kiiminkijoen alivirtaamiin ei vedenotto vaikuta niin, että se olisi mitattavissa. Keskivirtaamiin hanke vaikuttaa lähinnä Olvasojassa, Sorsuanojassa ja Keihäsojassa. Lupaviranomainen on lisäksi todennut, että Ylikiimingissä vedenotolla ei ole useissa muistutuksissa epäiltyä vaikutusta Ylikiimingin Iso- ja Vähä-Vuoton vedenkorkeuksiin tai vedenlaatuun.

Tarkkailuvelvoitteet määrätty

Päätökseen sisältyy Suomessa poikkeuksellisen kattava ja monipuolinen tarkkailuohjelma, joka edellyttää pohjavesiolojen tarkkailua ja vaikutusalueen pintavesien korkeuden, virtaamien ja vedenlaadun sekä kalaston, kalastuksen ja muun vesiluonnon tarkkailua. Ohjelmaan kuuluu myös hankealueen talousvesikaivojen ja lähteiden tarkkailu sekä hankealuetta ympäröivien soiden kasvilajiston tarkkailua.

Maksettavat korvaukset

Maksettavia korvauksia vedenottamoalueista on 360 000 euroa, korvauksia Ahvenlammen ja Pikku Ahvenlammen rannalla ja läheisyydessä olevien vapaa-ajan asuntojen virkistyskäytölle aiheutuvasta haitasta yhteensä noin 65 000 euroa ja vuotuinen 5 500 euron kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella. Muut vesistövaikutukset ovat vähäisiä, eikä niistä ole arvioitu aiheutuvan korvattavaa haittaa.

Vedenhankintaan varmuutta

Tärkeä hankkeen lähtökohta on oululaisten kuluttajien vedensaannin turvaaminen ja parempilaatuisen veden hankinta oululaisten asukkaiden ja palveluiden käyttöön. Valmiuslaki velvoittaa myös kuntia varmistamaan vedenhankinnan häiriöttömän toiminnan ja suosittaa useamman vesilähteen käyttöä. Siirtymällä riskien osalta turvallisemman pohjaveden käyttöön mahdollistetaan samalla vedenhankinta kahdesta eri vesilähteestä. Normaalisti käytetään Viinivaaran pohjavettä ja varajärjestelmäksi jää nykyinen pintaveden puhdistusprosessi.

Pohjaveden käsittely edullista

Nykyinen Oulujoen pintaveden puhdistus vaatii runsaasti energiaa ja puhdistuskemikaaleja, joiden käyttömäärät ovat merkittävästi lisääntyneet jokiveden laadun heikentymisen seurauksena. Pintaveden puhdistuksessa käytetään nykyisin 1300 tonnia erilaisia kemikaaleja, joiden käyttömäärät vähenevät murto-osaan pohjaveden käyttöön siirryttäessä. Investointi on pitkäkestoinen ja käyttökustannuksissa saavutetaan säästöjä nykyiseen käsittelyyn verrattuna. Vedensiirto Viinivaarasta Ouluun on myös energiataloudellisesti hyvin edullista suuren korkeuseron ansiosta.

Lopullinen investointipäätös valtuustossa

Viinivaaran pohjavesihanke on vaikutuksiltaan laaja ja luvanhakuprosessin voidaan ennakoida jatkuvan ylemmissä oikeusasteissa. Myönnetyn luvan lisäksi hankkeen vesistövaikutusten kompensoimiseksi on käsittelyssä Iso Olvasjärven ja Vainiosuon vesistöjärjestelyjen ympäristölupahakemus ja erikseen tullaan hakemaan ympäristölupa rakennettaville johtolinjoille. Lopullisen toteuttamispäätöksen tekee kaupunginvaltuusto lainvoimaisen lupapäätöksen jälkeen taloudellisuuslaskelmien pohjalta. Tämänhetkisen aikataulun mukaan vedenotto voisi käynnistyä vuonna 2016.

06.03.2012